 | | | | | | Kukkarin selkä ja Vuori-Kukkarin saari kartionmuotoisine vuorineen hallitsevat Suvasvettä pohjoisessa .
Kukkari-nimistön etymologiaa voidaan etsiä kukka- ja kukkia-sanojen pohjalta. Itä-Suomessa kukkiminen on tarkoittanut ison kiven tai kasvavan puun ylittämistä hyppäämällä tai kivenheitolla. Kukkari sana voisi palautua kukkuran eli 'keilamaisen yläosan, huipun merkitykseen.Kukkimisessa voisi siis olla kysymys huipun eli latvan voittamisesta, ylittämisestä.
Mitä Kukkarinselkä siis tarkoitti? Järven selkäkin ylitetään, mutta soutamalla. Ja aivan varmasti Kukkarinselän ylitys on ollut haaste muinaisille vesillä liikkujille.
Kukkia-sanalla on ollut myös merkitykset 'olla kukassa', 'poimia, katkoa'. Kukka-sanalla on siis voitu viitata myös pelkästään tupakan kukkiin tai yleisemmin satoon, joka on korjauskypsä. Sanonta 'käydä kukkarolla kirkossa' on tarkoittanut kirkon jumalanpalvelukseen ja kolehtiin osallistumista. 'Kukkaroraha' on tarkoittanut kolehtia. 'Panna kukkaroon' taas merkitsee 'syrjään, sivuun, talteen panemista'.
Arvoitukseksi kuitenkin jäänee sekin, oliko Kukkari se paikka, jonne kokoonnuttiin ’kukkimaan vuoren huippua’ tai järvenselkää leikki- tai tosimielellä?
Lähteet:
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, murrearkisto.
Lauri Hakulinen 1948. Kukka-sanasta ja sen sukulaisista. Virittäjä.
Anne Hyvärinen 2008. Savolainen Hiisi kansanomaisena rajakategoriana. Semanttis-tilallinen analyysi savolaisesta hiisiperinteestä. Pro Gradu –tutkielma. Helsingin yliopisto.
| |
| |
| | | |
|
