 | | | | | | Melontareittimme varteen osuu monia kiinnostavia naisiin viittaavia paikannimiä. Suvasveden puolella siajitsevat Naistenniemi ja Naistenlahti tuntuvat olevan samaa kokonaisuutta Heinäveden Kermanjärven Kohmanselän rannalle jäävän Neitivuoren kanssa. Neitivuoreen liittyy tarinoita kätketystä aarteesta (Mallat 2007, 80). Naisnimistö reunustaa kapeaa vesireittiä Suvasvedeltä Varisveden kautta Kermalle. Alueella kohtaavat myös neljän kunnan rajat.
Naistenniemi on erilaisten rajapintojen kohtauspaikka. Kunnanrajojen lisäksi se on vesistöjen solmukohta ja siitä alkaa Varisveden vyöhyke, jota on pidetty myös karjalaisen ja savolaisen väestön rajapaikkana. (Hämynen 1986, 51.) Sen läheisyydessä on tuonpuoleiseen viittaava nimi Kuolemanlahti sekä röykkiöhautasaari Jouhisaaressa. Reitillä Suvasvedeltä Varisvedelle sijaitsee myös Kalmosaari, johon Kurikka Paavon on kerrottu kurikalla tappaneen kolme miestä. Saari on ollut pelätty paikka (KA, Heinävesi; Hyvärinen – Ruuska 2004, ). Varisveden Kohmansalon puoleinen ranta on nimeltään Rouvanlehto.
Suvasveden pohjoisosassa taas sijaitsee Louhisaari, jonka nimi viittaa muinaisen Pohjolan naispuoliseen valtiaaseen. Saari sijaitsee näköyhteyden päässä Hiisisaaresta ja siellä sijaitsee myös rautakautinen röykkiöhauta. Alue on kutienkin piha-aluetta eikä sinne voi rantautua ilman maanomistajan lupaa.
Kaija Mallatin mukaan Suomen paikannimistössä naisen ruumiin symboliikka liittää naista merkitsevät sanat usein territoriaalisiin rajoihin ja antaa naisiin viittaaville paikannimille myyttisen ulottuvuuden (Mallat 2007, 20, 176). Mallat on myös osoittanut, että hiisi- ja naisnimet esiintyvät suomen paikannimistössä usein lähekkäin (Mallat 2007, 169-170).
’Pyhä’ naisten määreenä liittyy uskontotieteilijä Veikko Anttosen mukaan yhteisöllisten arvojen metaforiseen ilmaisuun. (Anttonen 1996, 158-9.) Tämän näkemyksen mukaan naisilla on ollut merkittävä symbolinen asema yhteisön identiteetin perustana olevien ’pyhien rajojen’ rituaalisessa julkipanossa.
Anttonen, Veikko 1996: Ihmisen ja maan rajat. 'Pyhä' kulttuurisena kategoriana. SKST 646. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki..
Mallat, Kaija 2007: Naiset rajalla. Kyöpeli, Naara(s), Neitsyt, Morsian, Akka, Ämmä Suomen paikannimissä. SKST 1122. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki.
| |
| |
| | | |
|
